Työhyvinvointi- ja työterveyspalvelut

Työhyvinvointipalvelut (esim. valmennus, työkykyjohtaminen, mielenterveyden tuki) ovat tämän lakisääteisen perustan päälle rakentuvia lisäpalveluita, joita moni samoista toimijoista tarjoaa samassa paketissa.

Numerointi on silmäiltävyyden vuoksi. Järjestys on suomalaiset toimijat ensin, loput aakkosjärjestyksessä. Emme pisteytä laatua emmekä ole keränneet arvosteluja tai tähtiluokituksia keneltäkään.

1. 01
   Aava Työterveys Helsinki (18 toimipistettä 12 paikkakunnalla)

   100-prosenttisesti suomalainen perheyritys (Lääkärikeskus Aavan työterveysyksikkö), joka markkinoi itseään datapohjaisena, koko organisaation työkykyä rakentavana kumppanina lakisääteisten palveluiden lisäksi.

   Tiedolla johtaminen ja työkykyvalmennus lakisääteisen perustan päällä. Lähde ↗
2. 02
   Coronaria Suomi

   Täysin suomalaisomisteinen ("100 % suomalainen") terveyspalveluyhtiö, jonka Coronaria Työterveys -yksikkö markkinoi itseään kiinteähintaisena vaihtoehtona perinteiselle käyntiperusteiselle laskutukselle — kiinteä hinnasto oli tarkistushetkellä vielä valmisteilla, ei julkaistu.

   Lähde ↗
3. 03
   Lääkärikeskus Medical Tampere

   Tamperelainen lääkärikeskus, jonka työterveyspalvelu laskuttaa julkaistun tuntihinnaston mukaan käytön perusteella, ilman kiinteää kuukausimaksua.

   Ainoa tässä listassa oleva toimija, joka julkaisee oman €/tunti-hinnastonsa verkossa. Lähde ↗
4. 04
   Pihlajalinna Suomi

   Tarjoaa kolme valmista työterveyspakettia (Sopiva, Suosikki, Super) lakisääteisestä peruspalvelusta laajempaan erikoislääkäritason työterveyteen; ilmoittaa yli 16 000 yritysasiakasta ja 280 000 työterveyskäyttäjää.

   Lähde ↗
5. 05
   Terveystalo Suomi (Nasdaq Helsinki -listattu)

   Yksi Suomen suurimmista yksityisistä terveyspalveluyhtiöistä; työterveyspalveluissa painopiste työkykyjohtamisessa, mielenterveyden tuessa ja datapohjaisissa työkykytyökaluissa.

   Lähde ↗

Muista tarkistaa nämä

• Mitä laki vaatii vs. mitä on lisänä. Varmista tarjouksesta, mikä osa palvelusta on lakisääteistä ehkäisevää työterveyshuoltoa (pakollinen) ja mikä on vapaaehtoista sairaanhoitoa tai hyvinvointipalvelua (valinnainen lisä) — tämä vaikuttaa sekä hintaan että Kela-korvaukseen.
• Palveluverkoston kattavuus henkilöstösi sijaintien mukaan. Jos henkilöstöä on useilla paikkakunnilla, varmista että palveluntarjoajalla on riittävä toimipiste- tai etävastaanottoverkosto kaikilla niillä.
• Digitaalisen vastaanoton osuus. Moni toimija on siirtänyt ison osan peruskäynneistä digitaaliseen klinikkaan/sovellukseen ennen fyysistä vastaanottoa. Kysy miten tämä vaikuttaa palvelun nopeuteen ja onko fyysinen vastaanotto edelleen mahdollinen tarvittaessa.
• Hinnoittelumalli: kiinteä vai käyttöperusteinen. Osa toimijoista tarjoaa kiinteän kuukausihinnan riippumatta käytöstä, osa laskuttaa käyntien tai toimenpiteiden mukaan. Kiinteä hinta on ennustettavampi mutta voi tulla kalliimmaksi vähän palveluita käyttävälle henkilöstölle.
• Työkykyjohtamisen ja varhaisen tuen mallit. Kysy, sisältyykö palveluun konkreettinen työkykyjohtamisen malli (esim. varhaisen puuttumisen kynnykset, esihenkilöiden tuki) vai onko se pelkkää vastaanottotoimintaa.
• Pyydä tarjoukset samalla määrittelyllä. Kilpailuttaessa varmista, että jokainen tarjouspyyntö sisältää saman henkilöstömäärän, toimialan riskitekijät ja halutun palvelutason (pelkkä lakisääteinen vs. laajennettu sairaanhoito) — muuten tarjoukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska hinta riippuu suoraan näistä muuttujista.